tiistai 25. syyskuuta 2012

Vali vali

Oon tässä nyt pari viikkoa valittanu ja ahdistunu, kun mulla on valtavasti kouluhommia ja kiire ja voijjettä. Mut äsken ahdistuksessani totesin, että mitä määki tässä valitan! Vielä viime vuonna samaan aikaan mulla ei ollu kouluhommia melkeinpä ollenkaan, mutta sillon olinki sellasessa koulussa, mistä en tykänny. Ja sillon valitin, et koulu on tylsää. Ei kelvannu siis sekään. Nyt oon päässy unelmieni koulutusohjelmaan, ja mitä tapahtuu? Taas mää valitan. Olisin viime vuonna naureskellu, et onpas vähän tekemistä ja koulua. Ja nyt voisin naureskella, et oon päässy just haluamaani kouluun opiskelemaan. Määpä teen niin. Tuntuu paljon kivammalta sit.

Mun tekemättömät tehtävät on suurimmaks osaks hirveen kiinnostavia. Tenttikirja on iso ja paksu, mut sen aihe on varsin kiinnostava. Ylihuomenna palautettavan kirjallisen työn aihe on kiinnostava. Joten, nyt suuta suppuun ja onnellisena tehtävien kimppuun, eiks ni? Ihme mankumista, kun kaikki on ihan hyvin. Käyttäisin tänkin ressaamiseen kuluvan ajan ja energian tehtäviini, ni ei tarttis mankua ihan niin paljoo. Peruna kerrallaan taas.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Keisarin uudet lakanat

Mää vaihdoin lakanat! Ja mistäköhän olisin siinä niin ilonen? No hajusta tietysti. Mää rakastan puhtaitten lakanoitten hajua. Voisin nuuhkia niitä koko päivän. Ja oikeestaan nuuhkinkin. Pitäis varmaan vaihtaa lakanoita useemmin, et sais haistella sitä herkkua useemmin. Vai kärsisköhän sen ihanuus inflaation? Voipi olla. 

Puhtaan lakanan perushaju on mun mielestä aika vakio, mut onhan niissä valtavasti vivahde-eroja. Ensinnäkin erilaiset materiaalit haisee eriltä. Semmoset paksummat ja laadukkaammat haisee selvästi paremmalta kun jotkut halvat ohuet läpyskät. Paksut pussilakanat haisee parhaalle. Toisekseen tietty säilytyspaikka vaikuttaa. Mun omat lakanat haisee ihan hyvälle, mut eivät kyllä täydelliselle. Parhaat lakanatötsyt saa mun mielestä puisessa kaapissa jonkun tovin lojuneista paksuista yksilöistä. Mun tätilän lakanahaju on yks parhaita, siellä on sellanen puinen kaappi. Rakastan. 

Mut ei ne puhtaat lakanat pelkästään haise hyvälle. Ne myös tuntuu hyvälle! Tosin on mun mielestä semmoset jonkun aikaa käytetyt pehmenneet lakanatki ihan kivoja ja turvallisia, mut kyllä se vasta kaapista otetun, jollain kierolla tavalla kovan, mut silti niin pehmeen lakanan tuntuma on jotain päätä huimaavaa. Ei saa uusia lakanoita hajuineen ja tuntuineen sivuuttaa. Niistä pitää nauttia! Niihin pitää sujahtaa ja niitä pitää haistella. Ihan totta, sitä pitää pysähtyä ajattelemaan. Niin suuri luksus arjen keskellä. Oi, menen.