Hymy pois pyllystä

Nauru tarttuu, mut koska en yleensä kehtaa nauraa yksinäni julkisilla paikoilla, niin tyydyn hymyilemään. Ihan paras keino on aamun ruuhkabussissa hihkasta suureen ääneen kuskille hyvät huomenet ja sitten ilosesti hymyillen luikerrella bussin takaosaan, että varmasti ehtii hymyilemään mahdollisimman monelle. Ja voin kertoo, että suurin osa ihmisistä hymyilee takasin. Muutama hapannaama toki on aina ihan järkyttyny niin huonosta käytöksestä ja nyrpistää vaan nenäänsä. Mut ne onkin menetettyjä tapauksia, ei niitä saa hymyilemään.

Mutta voi sitä ihan kadullakin vaan kokeilla. Uskon, että näytän aika maaniselta, kun tallustelen ympäriinsä ja hymyilen ittekseni, mut vaivihkaa kun seuraa ihmisten reaktioita, niin aika monen naamalla käy ainakin pieni hymy. Jotkut saattaa jopa tulla paremmalle tuulelle, osa varmasti vaan ihmettelee ja hymyilee kummissaan, osaa ehkä vaan puhtaasti huvittaa. Syistä viis, hymyä ei oo koskaan liikaa. Varsinkin kun jotkut tutkimukset viittaa vähän siihen suntaan, että aivot ei aina ihan tajua, onko kyseessä aito vai tekohymy, joten parempi mieli tulee joka tapauksessa.

Niin että koittakaas joskus hymyillä vastaantulijoille. Autossa on kans hyvä hymyillä ja naureskellä ittekseen, varsinkin liikennevaloissa, jos joku on vieressä. Nyrpeitä naamoja on aina hyvä järkyttää pienellä ilolla! Ja voi sitä riemua minkä itte saa siitä, että saa jonkun hymyilemään. Priceless.

Halvat sukat

Tiedättekös mikä on kyllä yks suurimpia iloja maailmassa? No se on uudet sukat! Ne on niin pehmeet ja ihanat. Uusien sukkien kanssa tekee mieli istahtaa johonkin, että voi vaan heilutella niitä jalkojaan niissä sukissaan ja olla onnellinen. Ja oon kyllä sitä mieltä, että ei ne hassummat oo vielä parin pesunkaan jälkeen. Vasta sitten kun niihin hionnu runsaasti ja ne on pitäny pestä jo useemman kertaa, niin ne tulee koppuraiseks. Mutta kun ei oikein raaskis heittää sukkia pois vaan siks, että ne on vähän korput.

Mut tästähän voidaan tehdä sellanen johtopäätös, että jos tykkää uusista sukista, niin kannattaakin ostaa halpoja ja vähemmän kestäviä, niin saa useemmin uusia. Mää noudatan tätä viisautta ja ammennan itselleni riemua monta kertaa vuodessa. On se vaan niin hauska tunne kun on ihan uutukaiset töppöset jaloissa.

Saattaa kyllä olla, että ne kalliimmat sukat pysyis pitempään uudenverosina. Mutta en usko. Eihän nyt sukka vaan voi tuntua enää uudelta muutaman pesun jälkeen. Ärsyttäis sit vaan, kun ne olis jo kovat ja epämukavat, mutta ei millään menis rikki. Paljon kivampaa on, kun voi aina oikein odottaa, että koska tulee reikiä. Ja lopulta kun reikä tulee, niin voi ostaa uudet ja nauraa ääneen.

Hotelliyö

Mää oon täällä jo hehkuttanu sängyn ihanuutta, mut nyt annan vielä täysin ansaittua palstatilaa pelkästään patjalle. Siis patja. Se on ihmisen paikka se. Se on pehmee, lämmin, kutsuva ja ihana. Siihen vaan tekee mieli köllähtää.

Tässä taannoin oli yövieraita kylässä, ja niille sitten tietysti levitettiin pari patjaa olkkarin lattialle. Eikä ollu tosiaan mikään erityinen kiire niitä siivota siitä pois. Ei nimittäin seuraavaan viikkoon taidettu käyttää sohvaa ollenkaan, kun maattiin vaan patjoilla lattialla! Nimenomaan pelkästään lattialla olevissa patjoissa on sitä jotain. Siinä tuntee ittensä niin onnelliseks ja huolettomaks.

Oli niistä patjoista muuhunkin. Mää oon opiskelija, kuten siippanikin, eikä meillä oo kauheesti varaa käydä ikinä missään. Niin yks ilta todettiin, että haetaanpas sängystä peitot ja tyynyt ja mennään olkkarin lattialle lomailemaan. Ja kyllähän se ihan erilaiselta tuntu siinä nukkua. Ei tarvittu kun ihan hirvee määrä mielikuvitusta, niin oli hotelliyö valmis, ihan ilmaseks. Häh hää vaan Cumulukset ja muut.

Optimisti ei pety

Aina sanotaan, että pessimisti ei pety, mutta se on ihan hevonkukkua. Asia on nimittäin niin, että optimisti ei pety. Ja tässä pettymisen välttelyssä optimistin paras apukeino on Joka tapauksessa käy hyvin -taktiikka.

Tää vallankumouksellinen taktiikka toimii sillai, että kun vastassa on tilanne, joka voi kääntyä itselle epäedullisesti, niin omalla pienellä toimellaan voi varmistaa, että sekään ei haittaa. Ainakaan niin paljoo. Ei ehkä selvinny tosta, joten annan esimerkkejä.

Nythän on menossa lätkän MM-kisat. Noh, senkun menee kioskille pitkävetämään Suomee vastaan. Joten, joko Suomi voittaa ja jee, tai ite voittaa pitkävedosta rahaa ja jee! (Tässä on tosin pieni vaara, että Suomi häviää jatkoajalla, jollon sekä ottelun tulos että pitkäveto kosahtaa, mutta vahingon minimoimiseks voi vetää myös ristiä, ja sittenhän voi käydä myös tuplaonni.)

Opiskelijat voi esimerkiks lyödä vetoo, että en varmana pääse tentistä tai kokeesta läpi. Jos joku pöhlö suostuu, niin on just järjestäny itselleen täydellisen win-win-sitsueissönin. Tai kun lähtee aurinkoisena päivänä rannalle, niin voi ottaa sadetakin mukaan. Jos alkaa sataa, ähäkutti. Jos ei sada, täydellistä. Bussipysäkillä taas kannattaa ehdottomasti päästää pieni pieru. Jos bussi tulee heti, niin kiva ettei tarvii odotella. Jos bussia taas ei kuulu, niin kiva ettei tarvii hävetä sitä hajua minkä perässään laahais sinne bussiin.

Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka ja paljon! Varotuksen sana kuitenkin: tää taktiikka EI sovi pessimisteille, koska ne perhanat keskittyy siihen puoleen kumpi meni päin honkia. Pessimisti todellakin pettyy, optimisti ei.

Se loppuaika kuusta

Tää on nyt naisille suunnattu kirjotus. Vaikka epäilemättä tätä blogia lukee myös tuhannet miehet. Niin että kun on SE aika kuusta, niin useimmat meistä kärsii ainakin jonkunlaisista kivuista. Jotkut selviää pienellä kipristelyllä, mut toiset makaa kippurassa kaks päivää ihan tuskissaan, kun maha ja selkä ja jalat ja vaikka mikä sattuu niin ettei pahemmasta väliä. Ja voi sitä manaamisen ja kiroilun määrää.

Niin, tää on taas näitä pieniä juttuja, jotka muistaa vasta sitten kun ne menettää. Mut mää ainaki uhraan välillä sillon muina aikoina pienen hetken sille ajatukselle, että kuin mukavaa onkaan, kun ei oo menkkakipuja. Ne on ihan jäätävän inhottavia, mut onneks niitä on vaan pari päivää kuussa. Kuitenkin lähemmäs kolmekymmentä kivutonta päivää kuussa siis, ainakin menkkakipujen osalta. Nautitaan niistä.

Mutta sillon kun ne kivut taas tulee, niin saakin kiroilla!